Ajatuksia vastuullisuudesta

Pidetään huolta itsestämme, muista ja ympäristöstä niin, että jälkipolvillammekin on mahdollisuus hyvään elämään.

Vastuullisuus on teema, miltä tällä hetkellä lienee mahdoton välttyä. Joitakin vuosia takaperin, vastuullisuus oli harvojen ajama ideologia – lähinnä ympäristötietoisten yksilöiden, sekä aikaansa edellä olleiden yritysten.

Mielenkiintoista onkin ollut huomata, että etenkin yritysten vastuullisuutta alettiin vaatia. Ja annas olla, mikäli yritys ”jäi kiinni” vastuuttomasta toiminnasta. Julkinen lynkkays oli väistämätön ja haitta liiketoiminnalle suora seuraus.

Mutta mistä vastuullisuudessa on kyse? On helppo syyllistää muita, etenkin yrityksiä ja organisaatioita. Entäpä yksittäisen ihmisen vastuu? Vai onko yksilön tekemillä ratkaisuilla vaikutusta?

On totta, että jos vain minä käyttäydyn vastuullisesti, sillä ei ole merkitystä. Asia tulisi kuitenkin nähdä juuri päinvastoin. Eli, kun kaikki käyttäytyvät vastuullisesti, sen vaikutus ihmiskunnan ja koko planeettamme tulevaisuudelle on järisyttävän suuri.K

Pidetään huolta itsestä, muista ja ympäristöstä

Miten vastuullisuutta tulisi lähestyä? Ruokakaupoissa myydään vastuullisesti tuotettuja tuotteita, mikä yleensä tarkoittaa vastuullisuutta tuottajia ja ympäristöä kohtaan. Metsäteollisuus on vastuullinen, kun se pitää huolta, että uutta metsää kasvaa vähintään sama määrä, kuin vanhaa kaadetaan.

Kaupoista on helppo löytää vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Kaikkea ei kuitenkaan ole saatavilla kotimaisena, vaan on tyydyttävä tuontituotteisiin. Kahvi on tästä yksi esimerkki, mutta tällöinkin voi valita vastuullista luomutuotantoa.

Vastuullisuus on kuitenkin paljon laajempi käsite. Ja nyt puhun ennen kaikkea yksilön vastuullisuudesta, sillä se on ainoa millä on merkitystä. Yksilöt johtavat valtioita, yrityksiä, organisaatioita, perheitä jne.

Vastuullinen ihminen pyrkii elämään ja toimimaan niin, että hän on riippumaton muista ja pitää valinnoillaan planeettamme ikuisesti elinkelpoisena. Tässä suhteessa vertauskuva vuoteen 10 000 eaa asti vaikuttaneisiin metsästäjä-keräilijöihin on aika osuva.

On kieltämättä haastavaa elää nykyhetkessä kuin esi-isämme aikoinaan, mutta toisaalta nykyisyys myös mahdollistaa paljon ja jokainen pystyy omilla päätöksillään vaikuttamaan omaan terveyteensä, muiden hyvinvointiin, ympäristöönsä ja ylipäätään planeettamme hyvinvointiin.

Haluan korostaa, että ajattelutavan keskiössä on nimenomaan pyrkimys elää vastuullisesti. Jokainen voi itse määrittää vastuullisuuden rajansa ja mihin on kykenevä kulloisessakin elämäntilanteessa. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää omien valintojensa vaikutus ja tehdä siihen perustuen vastuullisia päätöksiä.

Lopuksi jaan kolme toisiinsa ketjutettua esimerkkiä omista päätöksistäni.
Olen jakanut ne kolmeen pääkategoriaan, mitkä kaikki nähdäkseni edustavat yksilövastuuta.

VASTUULLISUUS…

…OMASTA ITSESTÄ
Olen karsinut prosessoidun ruuan ruokavaliostani ja pyrin käyttämään luomutuotteita mahdollisuuksien mukaan. Samoin olen poistanut ne ruoka-aineet, jotka eivät sovi minulle ja aiheuttavat oireita. Tämän vaikutus terveyteeni ja hyvinvointiini on kiistaton. Kannan siis vastuuta omasta terveydestäni, jotta pysyisin mahdollisimman hyvässä kunnossa ja mahdollisimman pitkään.
Täydellisesti en tätä kuitenkaan kykene omassa elämäntilanteessa noudattamaan, sillä aika ajoin tulee eteen tilanteita, että ainoa vaihtoehto on ulkona syöminen, jolloin en voi olla varma ruuan laadusta.

…YHTEISÖSTÄ
Pyrkimällä pitämään itsestäni ja terveydestäni huolta, käytän todennäköisesti vähemmän lääkäreiden palveluksia ja heidän määräämiään lääkkeitä. Vähennän näin siis omalta osalta jo kohtuuttoman suureksi paisuneita julkisia sosiaali- ja terveysmenoja. Olen myös siitä onnellisessa asemassa, että kuulun sairauskassaan. Niin ikään käytän myös kassan varoja vähemmän, jolloin niitäkin on käytettävissä niille, jotka todella ovat niiden tarpeessa.
En yritäkään väittää, että onnistun olemaan täysin kuluttamatta yhteisömme varoja, vaikka kuinka niin toivoisinkin. Tavoitteeni on kuitenkin olla niihin ”kajoamatta” 🙂

…YMPÄRISTÖSTÄ
Ruokavalioni suosii luomutuotettua lähiruokaa, mikä useimmiten jättää pienen ekologisen jalanjäljen ja rasittaa maaperää vähän, pitäen sen rikkaana kasvuympäristönä. Lisäksi pyrin käyttämään ja hyödyntämään kaiken hankkimani sataprosenttisesti vähentäen näin ruokahävikkiä. Kaikesta huolimatta tämä on ympäristön kannalta se kaikkein merkittävin.
En kuitenkaan tarkista ja laske käyttämieni elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä, joten en voi absoluuttisesti todeta, kuinka paljon pienempi on hiilijalanjälkeni näiltä osin keskivertosuomalaiseen verraten. Joudun myös turvautumaan muualla tuotettuun esimerkiksi oliiviöljyä ostaessani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *