Muovi ilmastonmuutoksen edistäjänä

Sohaisen nyt muurahaispesää aiheella, mikä on ollut reilun vuoden kaikkien huulilla. Kyseessä on tietenkin muovi, mikä kieltämällä maailma pelastuu. Vai onko se sittenkin materiaalina korvaamattoman täydellinen? Tämä riippuu täysin siitä, että keneltä kysytään.

Muovin ympärillä on tällä hetkellä niin paljon mustavalkoista keskustelua, että en vain voi olla hiljaa aiheesta. Yritän kuitenkin katsoa asiaa objektiivisesti ja rakentaa siltaa näiden kahden äärinäkemyksen välille.

Valitettavaa on, että valtaosan huomiosta ja medianäkyvyydestä saa muovin ehdottomasti tuomitsema puoli. Kuolleita eläimiä ja muovilauttoja meressä. Melkoista propagandaa, varsinkin ottaen huomioon sen taakse kätkeytyvän kaksinaismoralismin.

En pidä siitä tässä, kuten en missään asiassa, että äärilaidasta mennään sokeasti toiseen äärilaitaan. Pidän kuitenkin siitä, että tämä nyt käynnissä oleva keskustelu on käynnistänyt ”hyökyaallon”, mikä väistämättä johtaa vastuullisempaan toimintaan, niin yksilöissä kuin yhteisöissäkin.

Vielä, kun löydetään kokonaiskuva huomioiden toteutuskelpoiset keinot, niin tulevaisuus on huomattavasti parempi. Kokonaiskuvassa pitää huomioida kaikki kestävän kehityksen kannalta tärkeät näkökulmat, mutta myös taloudelliset realiteetit ja määrittää riittävä tavoitetaso.

Miksi muovia käytetään niin paljon

Nyt on hyvä miettiä, että miksi muovista on tullut niin suosittu materiaali. Siihen on yksi ylivertainen syy ja se on edullisuus. Muovi on yksinkertaisesti niin halpa materiaalina, että se houkuttaa käyttämään sitä sellaisiinkin asioihin, mihin se ei ole perusteltua kokonaiskuvan kannalta.

Muovi on kuitenkin ylivertainen tietyissä asioissa ja nämä jäävät valitettavasti liian vähälle huomiolle, eikä niiden tarpeellisuutta ymmärretä riittävästi:

  • Kaasutiiveys – muovia käytetään tämän ominaisuuden ansiosta mm. elintarvikkeiden pakkaamiseen ja näin parannetaan elintarvikkeiden käyttöikää vähentäen ruokahävikkiä.
  • Keveys – muovi on kevyt ja tästä syystä sen käyttäminen autojen, lentokoneiden ym. rakenteissa vähentää polttoainepäästöjä merkittävästi.
  • Lujuus – muovista voidaan valmistaa lujia rakenteita, kuten kuljetussäiliöitä. Kestävän muovisäiliön etuna on keveys, mikä niinikään vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä.
  • Kestävyys – muovi puolustaa tarpeellisuuttaan myös kestävyytensä ansiosta. Viemäreiden kestoikä saadaan pidemmäksi käyttämällä muovia. Esimerkiksi rautaiset putket ruostuvat siinä, missä muovi jatkaa tarpeellista työtään nykyaikaisen yhteiskunnan infrastruktuurin ylläpitäjänä.
  • Eristävyys – muovin käytön hyödyllisyyden sähköeristeenä voi jokainen kuvitella, kun tarkkailee ympäristöään, muistaen hyvänä, kilpailevana vaihtoehtona esimerkiksi posliinin. Olisi mielenkiintoista nähdä ilman muovia valmistettu sähköauto 🙂

Kun muovin käyttö on hyvin perusteltu, niin edullisuus vain vahvistaa sen asemaa päätöksenteossa. Ja nyt omantunnon kysymys: kuinka moni uusisi viemärinsä kokonaan muulla materiaalilla kuin muovilla tiedostaen, että ”muovitus” on huomattavasti nopeampi ja halvempi vaihtoehto eikä vaadi erillisiä asumisratkaisuja?

Muovi on kaasutiiveytensä ansiosta erinomainen suoja elintarvikkeille. Muovin ansiosta elintarvikkeen käyttöikä pitenee ja näin ruokahävikin määrä pienenee. Elintarvikkeitakaan ei kuitenkaan kannata ylipakata, vaikka se lisäisikin myyntiä.

Muovi on kestävää kehitystä

Minusta on äärimmäisen hienoa, että yksilöt, yhteisöt ja yritykset on saatu mukaan ympäristötalkoisiin. Se ei olisi tapahtunut ilman valtavaa mediahuomiota, niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa.

Monella saralla tehdään tällä hetkellä erinomaista kehitystyötä ja monessa kohtaa muovin korvaaminen muilla raaka-aineilla on perusteltua. Muovia käytetään paljon myös asioihin, joissa sitä puoltavat ominaisuudet eivät ole merkityksellisiä. Tosin tästä saa toisen mielenkiintoisen ja enemmänkin filosofisen keskustelunaiheen, eli mikä ylipäätään on tarpeellista?

Onko pienen avaimenperän pakkaaminen näin moneen eri pakkausmateriaaliin perusteltua? Mielestäni ei!
Pelkkä kirkas muovi olisi ollut riittävä, sekä myös ympäristöystävällisin vaihtoehto, kunhan se kierrätetään asianmukaisesti.

Näen kuitenkin muovin tulevaisuuden osana kestävää kehitystä ja ennen kaikkea siksi, että sen elinkaari voi olla todella pitkä. Muovia voidaan prosessoida uudelleen, uusiin tarkoituksiin useita kertoja ja elinkaarensa lopuksi käyttää energiaksi. Miksi siis tuhlata esim. öljyä suoraan energiaksi, kun sen voi ennen sitä hyödyntää monin eri tavoin, säästäen näin luonnonvaroja ja vasta lopuksi hyvällä hyötysuhteella hyödyntää siihen varastoituneen energian.

Muovi itsessään ei ole paha. On paljon pahempiakin asioita, joilla voimme tuhota tulevaisuutemme (tai jälkipolviemme tulevaisuuden). Valitettavan moni esimerkiksi kippaa edelleen ongelmajätteensäkin luontoon. Kyse on kuitenkin viime kädessä meistä itsestämme. Mitä päätämme tehdä? Mitä valintoja teemme?

Sinä päätät mihin muovisi ja roskasi ylipäätään hävität. Parhaimmillaan annat niille uuden elämän uusiokäytössä, mutta vähintäänkin pidät huolen, ettei ne päädy luontoon.

Mielestäni täydelliseen muovittomuuteen pyrkiminen on tyhmyyttä, sillä sen vaikutus ilmastonmuutoksen (ja ylipäätään kestävän kehityksen) edistäjänä on kiistaton … se edistää sitä oikeaan, toivomaamme suuntaan.

Onko muovit absoluuttinen paha vai voisiko niissä olla jotain hyvääkin?
Tästä olin puhumassa Hotelli Waltikassa Valkeakoskella 15.3.2019
.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *