Avainsana: nivelet

Luuliemi

Luuliemi

Luuliemi on noussut terveysintoilijoiden parissa todella suosituksi. Eikä vähiten sen takia, että sillä on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, johtuen sen sisältämistä mineraaleista, aminohapoista ja kollageenista. Näillä on vaikutusta mm. ihon, nivelten, luuston ja suoliston hyvinvointiin.

Itseäni luuliemessä kiehtoo em. positiivisten vaikutusten lisäksi luonnollisuus, sekä omalta osaltaan sen alkukantaisuus.. En osaa selittää miksi, mutta jotenkin olen äärettömän innoissani näistä vanhoista, luonnollisista terveyttä ylläpitävistä hoitokeinoista, mitkä ovat säilyneet läpi vuosisatojen ja todettu nykytutkimustenkin valossa hyödyllisiksi.

Luuliemen perusraaka-aine on luonnollisesti luu, mikä kannattaa (tai oikeastaan pitää) olla luomuna laiduntavien tai villinä elävien riistaeläinten luita. Itse olen onnistunut saamaan metsästäjäystävältäni hirven- ja peuranluita – ISOT kiitokset tästä Jussille 🙂 Myös lihantuottajilta kannattaa kysellä ja he myyvätkin niitä mm. REKO lähiruokaringissä. Kokonaiset luut olen pätkinyt kattilaan sopivaksi ja laittanut muovipussissa pakastimeen, mistä niitä on sitten helppo ottaa, kun alan valmistamaan lientä.

Muut raaka-aineet

  • vesi
  • suola
  • omenasiideriviinietikka
  • sipuli
  • porkkana
  • selleri
  • inkivääri
  • pippuri
  • valkosipuli
  • mahdollisesti muita mausteita maun mukaan, kuten basilika, timjami jne.
Toista vuorokautta hiljalleen porissut luuliemi saa sekaansa loput raaka-aineet.

Käytän normaalisti 5 litran kattilaa, joten saan kerralla isomman määrän tehtyä. Laitan kattilaan 5-7 noin nyrkin kokoista luunpalaa ja täytän vedelle noin 80%. Lisään sekaan vielä raffinoimatonta merisuolaa, sekä omenasiideriviinietikkaa, minkä tehtävänä on irroittaa ravintoaineita tehokkaammin.

Kattila levylle ja kiehumisen alettua, pudotan tehon kakkoselle, jolloin keitos jää hiljalleen poreilemaan. Yleensä keittelen luita noin 2 vuorokautta, joista viimeisimmäksi 12 tunniksi lisään loput ainekset, mitkä pyrin niinikään aina ostamaan luomuna. Samalla lisään vettä, mitä on yleensä jonkin verran haihtunut.

Lopuksi annan kattilan jäähtyä hieman ja siivilöin siitä kiinteät osat pois. isoimmat kappaleet, kuten luut lähtee helposti kauhalla, mutta lopun sitten lasken siivilän läpi toiseen kattilaan.

Osan siivilöidystä liemestä otan heti käyttöön ja isoimman osan kaadan tasaisesti pieniin pakasterasioihin, mitkä sitten pakastan myöhempää käyttöä varten. Kokenut tämän itselleni sopivaksi tavaksi, vaikkakin moni kaataa liemensä jääpalamuotteihin, mitä sitten ottaa tarpeen mukaan käyttöön.

Lientä nautin useimmiten ihan sinällään aamuisin. Kylmää lientä muki puolilleen ja loppu kiehuvaa vettä päälle (on lämpöisenä huomattavasti miellyttävämpää 🙂 )

Luuliemi on myös mitä mainioin pohja erilaisille ruuille, kuten keitoille tai soseille. Oma suosikkini on maa-artisokkasosekeitto, mihin käytän pakasterasiallisen luulientä. Tämän ohjeen tulen varmasti myöhemmin jakamaan.

Ei muuta, kuin lientä keittelemään 🙂